Lainanmaksun lisäksi rahan pitää riittää elämiseen ja säästämiseen. Kaikilla suomalaisilla ei ole realistista käsitystä omista menoistaan. Silloin voi lainatiskillä tulla yllätyksiä.
Olen vakituisessa työsuhteessa ja bruttopalkkani on noin 3 000 euroa kuussa. Asun pääkaupunkiseudulla ja haaveilen omasta asunnosta. Kuinka paljon voin saada asuntolainaa, jos minulla on säästöjä omarahoitusosuuden verran?
Nordean johtaja Sami Hämäläinen laskee mahdollisen lainan määrän esimerkkihenkilölle. Hyvin yksinkertaistettuna se menee näin:
“Asiakkaan nettotulot olisivat noin 2 100 euroa kuussa. Kun siitä vähennetään kulut, kuten ruoka, vaatteet ja vakuutukset, saadaan niin sanottu maksuvara. Jos asiakkaan kulut olisivat yhteensä noin tuhat euroa kuussa, maksuvara olisi 1 100 euroa. Tällä summalla asiakas saisi noin 150 000 euron suuruisen lainan”, Hämäläinen pyörittelee lukuja.
Entä jos meitä olisi kaksi asuntolainanhakijaa, joilla on suunnilleen samat tulot? Silloin myös lainan määrä kaksinkertaistuisi, Hämäläinen laskee. Eli kaksi keskituloista ihmistä voisi yhdessä saada asuntolainaa noin 300 000 euroa. Sillä hinnalla jopa Helsingistä saa asunnon.
Tärkeintä on maksukyky
Moni suomalainen muistaa ajat, jolloin asuntolainaa haettiin lakki kourassa pankkikonttorista. Asuntolainan saamiseen vaikutti suuresti se, miten pitkä asiakassuhde pankkiin oli – tai sattuiko tuntemaan konttorin johtajan henkilökohtaisesti.
Nykyään asuntolainan määrän ratkaisee asiakkaan maksukyky. Ja siihen vaikuttavat käytännössä muutkin kuin asiakkaan kuukausipalkan suuruus ja menot.
Lainojen korot ovat aina asiakaskohtaisia. Näet yksilöllisen koron ja muut lainan ehdot, kuten todellisen vuosikoron, kk-erän ja laina-ajan, kun täytät lainahakemuksen. Hakemus on täysin ilmainen eikä sido sinua mihinkään. Valitse sinulle sopiva laina-aika 1-20 vuoden väliltä. Halutessasi voit maksaa lainan määräaikaa nopeammin takaisin. Tarjottava nimelliskorko voi vaihdella välillä 6 %–20 %, vuosittaiset lainakustannukset 0–150 €, summa 500–70 000 €. Esimerkki: 15 000 euron laina, nimelliskorko 6,99 %, todellinen vuosikorko 7,9 %. Laina-aika 10 vuotta, avausmaksu 0 €, tilinhoitomaksu 5 €/kk. Tällöin lainan kokonaiskulut ovat 21 490,80 €.
Danske Bankin johtaja Sari Hammari muistuttaa, että lainan määrää laskettaessa otetaan huomioon myös esimerkiksi säästöt ja vakuudet sekä muut velat kuten kulutusluotot ja luottokortit. Pankkia kiinnostaa myös lasten ja autojen lukumäärä, koska niistä syntyy kustannuksia.
Lisäksi katsotaan ostettavaa kohdetta, sen kuntoa sekä hoito- ja rahoitusvastikkeita.
Hammarin mukaan sopiva lainamäärä ja laina-aika ovat sellaisia, että lainanmaksun lisäksi rahaa riittää elämiseen ja säästämiseen. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että enintään noin kolmasosa nettotuloista voi mennä lainan lyhennyksiin.
Keskituloisen esimerkkiasiakkaan lainan lyhennyksiin voisi siis todellisuus mennä kuukaudessa enintään 700 euroa. Jos asuntolainan lyhentämisen rinnalla ei pysty panemaan mitään säästöön, lainaa on liikaa.
Asiakkaan pitää läpäistä stressitesti
Korot ovat olleet nollassa jo monta vuotta, mikä on saattanut hämärtää suomalaisten käsitystä siitä, mitä asuntolaina voi maksaa. Siksi pankit tekevät asuntolainaa hakevalle niin sanotun stressitestin.
Vaikka tyypillisimmät asuntolainojen korot ovat tällä hetkellä miinuksella, asiakkaan maksukykyä määriteltäessä pankki käyttää laskelmissaan 6 prosentin korkoa ja 25 vuoden laina-aikaa.
Sami Hämäläinen muistuttaa, että tämä tehdään siksi, että laina-aikana korot voivat nousta olennaisesti nykyisestä. Asiakkaan maksukyvyn pitää riittää hoitamaan asuntolainaa myös silloin, kun korot ovat korkeammat kuin lainanottohetkellä.
Esimerkiksi vielä vuonna 2008 eli juuri ennen finanssikriisiä 12 kuukauden euribor oli yli 5 prosenttia.
Kuinka moni pettyy?
Ovatko suomalaiset sitten hyvin perillä siitä, miten ison asuntolainan he voivat saada? Kuinka moni pettyy pankin tiskillä? Hämäläisen mukaan suomalaisilla on nykyään varsin realistinen käsitys omasta maksukyvystään.
“Suomalaisten talousosaaminen on parantunut viime vuosina. Moni laskee omaa kuukausibudjettiaan, vaikka laina-asiat eivät olisikaan juuri nyt ajankohtaisia”, Hämäläinen sanoo.
Kaikilla ei kuitenkaan ole selvää kuvaa oman taloutensa kokonaistilanteesta. Jos ei tiedä tarkalleen, mihin rahat kuluvat, voi pankissa tulla yllätyksenä, ettei asuntolainaa saakaan niin paljon kuin pelkästään tulojen perusteella voisi arvioida.
Pankit tarjoavat erilaisia apuvälineitä, joilla omia tulojaan ja menojaan voi selvittää ja seurata verkko- tai mobiilipankissa. Pankkien sivuilta löytyy myös käteviä asuntolainalaskureita, jotka auttavat hahmottamaan sitä, minkä verran asuntolainaa voisi saada ja miten esimerkiksi laina-aika tai korko vaikuttavat lyhennysten suuruuteen.
Etua.fi-asuntolainapalvelun avulla kilpailutat uuden asuntolainan tai tarkistat nykyisen asuntolainasi koron veloituksetta.
Kilpailuta asuntolainasi tästä
Etua.fi on Finanssivalvonnan hyväksymä asuntoluottovälittäjä.
Teksti: Taru Taipale
Lue myös:
