Asuntolainan korot ovat laskeneet. Uusista asuntolainoista yhä suurempi osa on sidottu euribor-korkoihin. Suomen tavallisin korko on 12 kk euribor. Kiinteiden korkojen ja prime-korkojen osuus on vähäisempi.
Asuntolainat ovat suurilta osin Suomessa vaihtuvakorkoisia, eli niiden korot muuttuvat viitekorkojen mukana. Vuosituhannen vaihteen jälkeen asuntolainojen viitekorot on sidottu lähinnä euriboriin ja pankkien omiin viitekorkoihin eli primekorkoihin.
Euribor, prime ja kiinteä korko -mikä korko asuntolainaan?
Lainan korko muodostuu marginaalista ja viitekorosta. Marginaali on pankin asiakaskohtaisesti määrittelemä hinta asuntolainasta.
Marginaali on asiakas- ja lainakohtainen. Marginaaliin suuruuteen voivat vaikuttaa muun muassa lainan käyttötarkoitus ja pankin arvioima riski, asiakassuhde kokonaisuutena, luottolaitoksen hinnoittelupolitiikka ja pankkien välinen kilpailu.
Viitekorkona voi olla euribor-, prime- tai kiinteä korko.
Euriboriin sidotussa lainassa korot muuttuvat määräajoin ennalta sovittuna korontarkistuspäivänä, esimerkiksi kerran vuodessa. 12 kuukauden euriboriin sidotussa lainassa korko on sama lainannostohetkestä seuraavan vuoden ajan. Jos korontarkistuspäivänä 12 kk:n Euribor-korko on matalampi, laskee lainan korko ja pysyy vuoden samana seuraavaan korontarkistushetkeen saakka.
Primekorkosidonnaisten lainojen korot puolestaan muuttuvat heti, kun lainan myöntäneen pankin primekorko muuttuu pankin hallinnollisella päätöksellä.
Asuntolainan korko voi olla myös kiinteä koko laina-ajan ajan tai tätä lyhyemmän ajan, esimerkiksi 3, 5 tai 10 vuoden ajan. Asiakkaan maksama lainakorko pysyy tällöin samana markkinoilla tapahtuvasta korkojen vaihtelusta huolimatta. Korolle voidaan myös asettaa suojaus, kuten katto tai putki.
Kiinteäkorkoisten lainojen osuus on ollut vuosituhannen vaihteen jälkeen suurimmillaan noin 10 % ja viime vuosina noin 2 % uusien asuntolainojen euromäärästä. Kiinteäkorkoisilla lainoilla ei ole käyty Suomessa samanlaista pankkien välistä kilpailua kuin vaihtuvakorkoisten lainojen marginaaleilla.
Primekorkoihin sidottu asuntolainojen osuus kasvoi tilapäisesti vuosina 2000 ja 2006–2008, jolloin euriborkorot nousivat ja olivat korkeampia kuin primekorot. Tämä kertoo siitä, että asuntolainanottaja valitsee korkosidonnaisuuden tavallisesti sen mukaan, mikä lainanottohetkellä on alhaisin korko.
Asuntolainan korko on laskenut
Uusien asuntolainojen keskimääräiset korot ovat vaihdelleet vuosituhannen vaihteen jälkeen pitkälti euriborkorkojen mukana.
Vuonna 2000 asuntolainojen korot olivat korkeimmillaan yli 6 prosenttia ja vuonna 2008 yli 5 prosenttia. Rahapolitiikan keventymisen myötä uusien asuntolainojen keskikorko laski
2010-luvun lopulla historiallisen alhaiseksi, alle yhteen prosenttiin.
Vuosina 2014–2019 myös uusien asuntolainojen keskimääräinen marginaali kaventui. Vuonna 2013 keskimääräinen marginaali oli suurimmillaan noin 1,6 prosenttiyksikköä, elokuussa 2020 se oli vain noin 0,7 prosenttiyksikköä.
Suomessa Euroopan halvimmat asuntolainat
Asuntolainojen keskimääräinen korko on Suomessa huomattavasti alhaisempi kuin muissa Euroopan maissa.
Suomessa asuntolainojen korkojen mataluus ja marginaalien kapeus johtuu pankkien asuntolaina-asiakkaista käydystä kilpailusta ja asuntolainojen vaihtuvakorkoisuudesta. Lisäksi asuntolainoista kirjatut tappiot ovat Suomessa olleet vähäisiä, joten marginaaliin hinnoiteltu riski on voinut olla keskimäärin pienempi. Myös rahoituksen saatavuus on suomalaisilla pankeilla ollut hyvä.
Lue myös: Miten asuntolainalaskuri toimii? Lue vinkit, joiden avulla löydät sinulle sopivan lainan
Lähde: Suomen Pankki
