Asuntosijoittamisen alueelliset erot kasvavat. Parhaat vuokratuotot löytyvät pienemmistä yliopistokaupungeista, ilmenee Suomen vuokranantajat ry:n ja Pellervon taloustutkimuksen ennusteesta.
Ennusteen pohjalta laaditussa kaupunkirankingissa houkuttelevimmiksi kaupungeiksi asuntosijoittajien näkökulmasta nousevat Rovaniemi, Kuopio ja Oulu. Vähiten houkuttelevia kaupunkeja ovat Kokkola, Kotka ja Kouvola
”Yliopistokaupungit erottuvat vertailussa keskimääräistä parempina sijoituskohteina. Toisaalta pienemmistä yliopistokaupungeista on löydettävissä huomattavasti korkeampia vuokratuottoja kuin esimerkiksi Helsingistä tai Turusta”, kertoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Tuomas Viljamaa.
Vuokratuottoennusteessa on mukana yhteensä 24 kaupunkia, joiden osalta on tarkasteltu vuokratuottoa, arvonkehitystä sekä alueellisia tekijöitä. Tarjonnan lisääntyminen kasvukeskuksissa on hillinnyt vuokrankorotuspaineita ja vuokrien odotetaan nousevan tulevina vuosina kahden prosentin vuosivauhtia.
Vuokratuotto on pysynyt koko maan osalta tasaisesti keskimäärin 3-4 prosentin tuntumassa vuonna 1995 tapahtuneen vuokrasääntelystä luopumisen jälkeen.
Vuokrien ennustetaan kasvavan edelleen keskimäärin noin 2,0 prosentin vuosivauhdilla vuosina 2019-2023. Ennusteperiodin alkupuolella kasvu voi olla tätä hitaampaa.
Sijoitusasunnon arvon ennustetaan laskevan monilla paikkakunnilla
Asunnot ovat pitkällä aikavälillä tarjonneet vähintään hyvän suojan inflaatiota vastaan, ja kasvukeskuksissa pelkällä arvonnousullakin on voinut päästä hyviin tuottoihin.
Nykyään tilanne on toinen, sillä sijoitusasunnon arvon ennustetaan laskevan monilla suosituillakin paikkakunnilla.
”Asunto- ja vuokramarkkinoiden eriytyminen näkyy myös kaupunkien sisällä. Esimerkiksi Helsingin kantakaupunkiin ennustetaan noin 4 prosentin arvonnousua, kun taas pääkaupungin reunoilla arvonnousu jäänee alle 2 prosenttiin. Jopa pääkaupunkiseudun reunoilla arvonkehitys voi olla negatiivista”, toteaa Suomen Vuokranantajien lakimies Tarik Ahsanullah.
Asuntojen hintoihin vaikuttavat merkittävästi paikallistasolla tapahtuvat muutokset, kuten suuret liikennehankkeet, uudet asuinrakennukset sekä suurten oppilaitosten ja työnantajien liikkeet.
Vuokranantajan kannattaakin seurata oman alueensa kehitystä asuntomarkkinoita laajemmin.
Ennusteet
- Asuntojen hinnat ovat viime vuonna jatkaneet laskuaan yhä useammassa kaupungissa.
Laskua on tapahtunut kaiken kokoisissa vanhoissa kerrostaloasunnoissa.
Kuitenkin kokonaisuudessaan vuosina 2019-2023 vanhojen kerrostaloasuntojen nimellisten hintojen ennustetaan kasvavan keskimäärin noin 1,5 prosenttia vuodessa. - Hoitokulujen ennustetaan kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2019-2023.
- Uusien asuntolainojen keskikoron (viitekorko + marginaali) ennustetaan olevan 0,85 prosenttia vuonna 2019. Vuoteen 2022 mennessä viitekorko nousee lähelle yhtä prosenttia.
Koronnousuun liittyy useita epävarmuustekijöitä. Koronnousun mahdollisuus tulisikin huomioida sijoituspäätöksiä tehtäessä. - Inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna 1,2 prosenttia, ensi vuonna 1,4 prosenttia ja seuraavina vuosina 2 prosenttia.
- Reaalinen arvonnousu on nimellistä arvonnousua pienempää ja voi olla joillain paikkakunnilla negatiivinen.
- Vuokrien nousu on hidastunut viime vuosista. Viime vuonna vuokrat nousivat tarkastelukaupungeissa keskimäärin noin 1,5 prosenttia.
- Vuokrien ennustetaan kasvavan edelleen keskimäärin noin 2,0 prosentin vuosivauhdilla vuosina 2019-2023. Ennusteperiodin alkupuolella kasvu voi olla tätä hitaampaa.
Etuan lainapalvelun avulla voit maksutta hakea asuntolainaa tai kilpailuttaa nykyisen lainasi marginaali tästä.
Lähde: Suomen Vuokranantajat
