Korkojen noususta on varoiteltu moneen kertaan. Euribor-korkojen odotettiin nousevan miinuslukemista nollan yläpuolelle jo vuodenvaihteessa.
Talousnäkymät ovat kuitenkin huonontuneet ja kuluttajahintojen nousu on pysynyt maltillisena. Korkojen nousu siirtyy jälleen tulevaisuuteen, sillä Euroopan keskuspankin (EKP) ilmoitti säilyttävänsä korkotason ennallaan ainakin syksyyn 2019 saakka.
Asuntovelallisen ei siis vielä tarvitse olla huolissaan lainakustannusten noususta. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että korkojen nykytilanne ei ole normaali. Pitkällä aikavälillä korot todennäköisesti nousevat.
Korot eivät aina ole olleet näin matalia
Taloushistoriassa on koettu hyvin poikkeuksellista aikaa viime vuosina. Asuntolainojen yleiset viitekorot eli euriborit ovat olleet lähellä nollaa ja jopa miinuksella. Negatiivisia nimelliskorkoja ei ole ollut koskaan modernissa taloushistoriassa.
Halpojen korkojen aika on jo jatkunut niin pitkään, että moni on saattanut unohtaa, millaisia korot olivat ennen finanssikriisiä. Ensiasunnon ostajilla, työelämään kiinni päässeillä nuorilla, ei puolestaan ole kokemustakaan korkojen suurista vaihteluista.
Kymmenen vuotta sitten korot olivat korkeammat kuin nyt. 12 kuukauden euribor kävi 5,4 prosentissa vuonna 2008. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 100 000 euron lainassa 5 400 euroa nykyistä suurempia lainakustannuksia. 200 000 euron lainassa tämä tarkoittaa 10 800 euron suurempia kuluja.
Korot olivat korkeita ennen finanssikriisiäkin. 12 kuukauden euribor ei koskaan laskenut alle kahden prosentin ennen vuotta 2009. Korkotaso vaihteli suurimman osan ajasta 3-5 prosentin välillä.
Korkojen heilahtelua on vaikea ennustaa
Kukaan ei voi varmuudella sanoa, mihin korot liikkuvat. Kukaan ei esimerkiksi kymmenen vuotta sitten voinut kuvitella, miten alhaalla korot nyt ovat. Arvioita voi silti esittää.
Ekonomistit puhuvat luonnollisesta tai neutraalista lyhyiden korkojen tasosta. Se ei ole taloutta elvyttävää eikä talouskasvua hillitsevää.
Arviot Euroopan luonnollisesta korkotasosta on 2-3 prosenttia. Kun inflaatiotavoite on samaan aikaan vähän alle kaksi prosenttia, reaalikorko olisi silloin keskimäärin korkeintaan prosentin luokkaa. Reaalikorko saadaan, kun nimelliskorosta vähennetään inflaatio.
Asuntovelalliselle tämä tarkoittaa, että 15-20 vuoden laina-ajalla korot olisivat keskimäärin 2-3 prosentin tasoa. Sitä on sitten vaikeaa ennustaa, miten korot heilahtelevat 15-20 vuoden aikana.
Alhainen korkotaso jatkunee vielä, mutta ei kestä ikuisesti
Asiantuntijoiden tämänhetkinen arvio on, että matala korkotaso vallitsee vielä pitkään, mutta suunta on ylöspäin.
Korkojen kehittymiseen vaikuttavat eniten keskuspankkien päätökset rahan hintaa ohjaavista ohjauskoroista. Euroopan keskuspankki seuraa euroalueen inflaatiota, mutta hintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten tuottavuuskehitys, konfliktit ja geopolitiikka.
Danske Bankin tuoreen kyselytutkimuksen perusteella suomalaiset eivät ole kovin huolissaan korkojen noususta. Kuluttajat kuitenkin arvelevat korkojen olevan selvästi nykyistä korkeammalla tasolla kolmen ja kymmenen vuoden päästä.
Matalasta huolitasosta huolimatta 55 prosenttia asuntolainallisista suomalaisista on varautunut korkojen nousuun. 26 prosenttia kertoo säästäneensä puskurin korkojen nousun varalle ja 19 prosenttia on ottanut kiinteäkorkoisen lainan tai korkoputken.
Etuan lainapalvelun avulla voit maksutta kilpailuttaa nykyisen lainasi marginaali tai hakea uutta asuntolainaa. Asuntolainan kilpailutus käy helposti tästä.
Lähteet: Danske Bank, Helsingin Sanomat, Kauppalehti
