Helsingin Sanomat (19.11.2017) kirjoitti taloussivuilla asuntolainojen korkosuojauksesta. Viitekorot ovat pitkään pysytelleet ennätyksellisen alhaisina, ja tällä on ollut osaltaan vaikutusta myös asuntolainojen suojaukseen käytettävien lisätuotteiden hinnoitteluun. Asuntolainojen viitekorkojen ei ennusteta nousevan lähitulevaisuudessa kovinkaan nopeasti. OP:n liiketoiminta-alueen johtaja Päivi Jääskeläinen toteaa artikkelissa: ”Nyt markkinoiden yleinen odotus on, että lyhyet korot lähtevät parin vuoden kuluessa nousemaan, ja vuoden 2019 lopun vaiheilla kolmen kuukauden euribor voisi kääntyä positiiviseksi.” Kukaan ei kuitenkaan tiedä tarkalleen, milloin ja miten paljon korot tulevaisuudessa nousevat.
Mitä korkosuojaus sitten maksaa?
Helsingin Sanomien artikkelissa vertailtiin OP:n ja Nordean tarjoamaa korkosuojausta. Vertailun aluksi kannattaa huomata, että pankit tarjoavat hieman erilaisia ratkaisuja suojautua korkojen nousulta. Vertailua ei voi siis tehdä pelkän hinnan perusteella. Nordean tuote on korkoputki, jonka sisällä lainan kokonaiskorko pysyy suojauksen ajan. Putken alaraja on 0,6 %, joka on samalla suojauksen hinta. Asiakas maksaa siis pankille vähintään 0,6 %:n suuruista korkoa lainamarginaalin lisäksi, vaikka lainan viitekorkona käytetty 12 kuukauden euribor on pitkään pysytellyt negatiivisena. Korkoputken yläraja on 1,8 % lisättynä lainan marginaalilla. Mikäli viitekorko siis nousee yli 1,8 %, suojaa korkoputki laina-asiakasta lainakustannusten nousulta. Ensimmäisenä vuotena Nordean korkoputken hinnaksi tulee 150 000 €:n esimerkkilainalla 900 €.
OP:n korkokatto maksaa 0,45 % lainan pääomasta. Lainakatto suojaa korkokulujen nousulta, jos viitekorko nousee yli 1 %. 0,45 %:n lisämarginaali laskutetaan koko suojauksen ajan. Ensimmäisenä vuotena OP:n korkokatto maksaa esimerkkitapauksessa 675 €. Erona Nordean tuotteeseen on se, että OP:n tuote maksaa aina saman riippumatta, mikä on lainan viitekoron todellinen suuruus. Nordean tuote maksaa ylimääräistä vain niin pitkään, kun lainan viitekorko pysyttelee korkoputken alarajan 0,6 % alapuolella. Kun lainan korko nousee korkoputken alarajan kohdalle, asiakas maksaa normaalin viitekoron lisättynä pankin marginaalilla.
Kannattaako korkosuojaus ottaa?
Tähän kysymykseen on mahdotonta antaa tarkkaa vastausta. Korkosuojaus on käytännössä vakuutus, joka suojaa asiakasta tietyissä tilanteissa korkokulujen nousulta. Se, kannattiko vakuutus ottaa, selviää vasta vuosien kuluessa. Korkosuojauksen vaihtoehtona on laittaa vastaava summa säästöön ja käyttää kertyneet säästöt mahdollisen koron nousun aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä vaihtoehto vaatii jonkin verran päättäväisyyttä, jotta korkosuojauksesta säästyneet rahat todella päätyvät säästöön eivätkä päivittäiseen kulutukseen. Korkosuojauksen etuna on myös se, että lainakustannukset ovat tiedossa useaksi vuodeksi eteenpäin. Tästä mielenrauhasta joutuu kuitenkin maksamaan vähintääkin satoja euroja vuodessa.
Hae asuntolainaa tästä.