Maksukyky ja maksuhäiriöt: mitä tapahtuu ennen kuin luottotiedot menevät

Maksuhäiriömerkintä on monelle sana, joka herättää huolta ja jopa häpeää. Todellisuudessa kyse ei ole yksittäisestä virheestä tai hetkellisestä unohduksesta, vaan yleensä pidemmästä tapahtumaketjusta, joka etenee vaihe vaiheelta. Harva herää yhtenä aamuna tilanteeseen, jossa luottotiedot ovat menneet ilman varoitusta.

Useimmiten taustalla on arjen maksukyvyn heikkeneminen, joka voi alkaa huomaamatta. Elämäntilanne muuttuu, kulut kasvavat tai tulot vaihtelevat, ja laskujen maksaminen alkaa vaatia entistä enemmän tasapainoilua. Kun yksi eräpäivä siirtyy, seuraava tulee vastaan aiempaa nopeammin.

Tämän artikkelin tarkoitus on kuvata rauhallisesti ja selkeästi, mitä maksukyvylle tapahtuu ennen maksuhäiriömerkintää, missä vaiheessa asioihin voi vielä vaikuttaa ja milloin on tärkeää toimia. Tavoitteena ei ole pelotella, vaan antaa tietoa, joka auttaa tekemään parempia päätöksiä ajoissa.

Mitä maksukyky tarkoittaa arjessa

Maksukyky ei ole moraalinen ominaisuus eikä mittari siitä, kuinka hyvin ihminen hoitaa asiansa. Se on yksinkertaisesti kyky selviytyä taloudellisista velvoitteista sovitussa aikataulussa. Maksukyky voi heikentyä kenellä tahansa, myös sellaisella, jolla on säännölliset tulot ja vakaa elämäntilanne.

Arjessa maksukyky liittyy usein kassavirtaan. Vaikka tulot olisivat kohtuulliset, ongelmia syntyy, jos menot ja eräpäivät eivät kohtaa. Useampi samalle viikolle osuva lasku tai yllättävä meno voi hetkellisesti horjuttaa tilannetta, vaikka kokonaisuutena talous olisi vielä tasapainossa.

On tärkeää erottaa tilapäinen maksuvaikeus rakenteellisesta maksukyvyttömyydestä. Tilapäinen ongelma voi ratketa eräpäivän siirrolla tai maksusuunnitelmalla, kun taas pidempään jatkunut epätasapaino vaatii usein laajempaa tarkastelua. Mitä aikaisemmin tilanne tunnistetaan, sitä helpompi sitä on korjata.

Mitä tapahtuu eräpäivän jälkeen

Kun lasku jää maksamatta eräpäivänä, tilanne ei yleensä etene heti vakavaksi. Useimmiten laskuttaja lähettää maksumuistutuksen, jossa annetaan uusi määräaika ja kerrotaan mahdollisista muistutuskuluista. Tämä vaihe on vielä hyvin varhainen ja tarjoaa usein helpoimman mahdollisuuden reagoida.

Jos laskua ei makseta muistutuksesta huolimatta, velka voi siirtyä perintään. Kuluttajaperinnässä perintätoimintaa säätelevät tarkat säännöt, jotka määrittelevät muun muassa sen, milloin perintäkirjeitä saa lähettää ja kuinka pitkän maksuajan velalliselle on annettava. Tässä vaiheessa kulut alkavat kasvaa, mutta maksuhäiriömerkintä ei vielä synny.

Maksamaton perintä voi lopulta johtaa oikeudelliseen perintään, jossa velkoja hakee saatavalleen tuomiota käräjäoikeudesta. Vasta tämän jälkeen asia voi siirtyä ulosottoon. Koko prosessi kestää yleensä kuukausia, ei päiviä, ja jokaisessa vaiheessa velallisella on mahdollisuus vaikuttaa etenemiseen. Lisätietoa perinnän etenemisestä löytyy Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta.

Milloin maksuhäiriömerkintä voi syntyä

Maksuhäiriömerkintä syntyy yleensä vasta myöhemmässä vaiheessa, ei heti laskun maksamatta jättämisen jälkeen. Yleisin reitti merkintään kulkee tuomioistuimen kautta, jolloin maksamaton velka vahvistetaan käräjäoikeuden päätöksellä ja tieto välittyy luottotietorekisteriin.

Toinen yleinen reitti on ulosotto. Jos velka siirtyy ulosottoon ja velallinen todetaan varattomaksi tai ulosotto pitkittyy, tästä voi seurata maksuhäiriömerkintä. Ulosottolaitoksen sivuilla kuvataan tarkemmin, millaisissa tilanteissa merkintä voi syntyä.

Kuluttajaluotoissa on myös erityissääntöjä. Tietyissä tilanteissa maksamaton kuluttajaluotto voi johtaa maksuhäiriömerkintään jo ennen oikeudellista perintää, jos maksu on viivästynyt riittävän pitkään ja velallista on asianmukaisesti varoitettu. Näistä tilanteista on hyvä lukea tarkemmin KKVn ohjeista.

Hyvä perintätapa ja velallisen oikeudet

Perintä ei ole vapaata painostusta, vaan sitä säätelee niin sanottu hyvä perintätapa. Tämä tarkoittaa, että perintä ei saa olla kohtuutonta, harhaanjohtavaa tai velallista loukkaavaa. Perintäkirjeiden määrää, aikaväliä ja sisältöä koskevat säännöt suojaavat velallista kohtuuttomalta häirinnältä.

Velallisella on oikeus saada selkeä erittely velasta, sen perusteista ja perintäkuluista. Jos jokin tuntuu epäselvältä, velallisella on oikeus pyytää lisätietoja ja tarvittaessa riitauttaa saatava. Riitauttaminen voi muuttaa perintäprosessin kulkua merkittävästi.

Perintätoimistoja valvoo aluehallintovirasto, ja epäasiallisesta perinnästä voi tehdä kantelun. Tämä tieto tuo monelle turvaa tilanteessa, jossa perintä tuntuu ylivoimaiselta. Lisätietoa valvonnasta löytyy osoitteesta https://avi.fi/asioi/henkiloasiakas/valvonta-ja-kantelut/raha-ja-omaisuus/perintatoimistot.

Kolme hetkeä, jolloin toimiminen on ratkaisevaa

Taloudellisissa vaikeuksissa on muutamia hetkiä, jolloin oikea päätös voi estää tilanteen pahenemisen. Ensimmäinen on heti silloin, kun huomaat ettet pysty maksamaan laskua eräpäivänä. Yhteydenotto laskuttajaan ja maksujärjestelyn pyytäminen voi usein estää koko perintäprosessin.

Toinen ratkaiseva hetki on perintäkirjeen saaminen. Tässä vaiheessa passiivisuus on suurin riski. Perintäkirje ei vielä tarkoita maksuhäiriömerkintää, mutta se on merkki siitä, että asia etenee, jos mitään ei tehdä.

Kolmas hetki on ennen oikeudellista perintää tai ulosottoa. Jos velkoja on useita tai maksukyky on heikentynyt pidemmäksi aikaa, talous ja velkaneuvonta voi olla oikea seuraava askel. Oikeuspalveluviraston sivuilta löytyy tietoa maksuttomasta neuvonnasta.

Erityisesti näissä kolmessa vaiheessa ajoissa toimiminen voi estää maksuhäiriömerkinnän syntymisen tai ainakin lieventää sen vaikutuksia

Miten maksuhäiriömerkintä vaikuttaa arkeen

Maksuhäiriömerkintä voi vaikuttaa moniin arjen asioihin. Vuokra asunnon saaminen, puhelinliittymän avaaminen tai osamaksusopimuksen tekeminen voi vaikeutua, koska yritykset tarkistavat luottotiedot osana riskienhallintaansa.

Merkintä ei kuitenkaan tarkoita täydellistä taloudellista toimintakyvyttömyyttä. Monia peruspalveluja on edelleen saatavilla, ja vaikutukset vaihtelevat tilanteen ja palveluntarjoajan mukaan. On myös tärkeää muistaa, että merkinnästä ilmoitetaan erikseen, eikä se yleensä tule täysin yllätyksenä.

Omat luottotiedot voi tarkistaa luottotietoyhtiöiltä, ja tämä on usein hyvä tapa hahmottaa tilanne konkreettisesti. Näin voi varmistua siitä, mitä tietoja rekisterissä todella on ja kuinka kauan merkinnät ovat voimassa.

Miten maksuhäiriömerkintä poistuu ja mitä tehdä virhetilanteissa

Maksuhäiriömerkintä ei ole pysyvä. Lainsäädäntöä on uudistettu siten, että velan maksaminen voi lyhentää merkinnän kestoa. Poistumisaika riippuu merkinnän tyypistä ja siitä, milloin velka on maksettu.

Jos merkintä on mielestäsi virheellinen, sinulla on oikeus pyytää oikaisua luottotietoyhtiöltä. Tarvittaessa myös velkojan tai perintätoimiston tulee korjata virheellinen tieto. Virhetilanteissa kannattaa toimia kirjallisesti ja säilyttää kaikki asiaan liittyvät dokumentit.

Lisätietoa maksuhäiriömerkintöjen kestosta ja poistumisesta löytyy Oikeuspalveluviraston sivuilta https://www.oikeuspalveluvirasto.fi/talous-ja-velkaneuvonta/perinta-ja-maksuhairiot/maksuhairiomerkinta/.

Etuan rooli ennen kuin tilanne kärjistyy

Monelle suurin helpotus syntyy jo siitä, että saa kokonaiskuvan omasta taloudellisesta tilanteestaan. Epäselvyys ja jatkuva huoli vievät energiaa ja vaikeuttavat päätöksentekoa. Kun vaihtoehdot ovat näkyvillä, myös ratkaisut tuntuvat saavutettavammilta.

Etua tarjoaa mahdollisuuden vertailla rahoitusratkaisuja ja hahmottaa, millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että mikään yksittäinen ratkaisu ei sovi kaikille. Joillekin paras keino on maksusuunnitelma, toisille tulojen ja menojen uudelleenjärjestely ja vasta myöhemmin mahdollinen rahoituksen kilpailutus.

Vastuullinen toiminta tarkoittaa sitä, että tilanteeseen puututaan ajoissa ja realistisesti. Mitä aikaisemmin asioihin tartutaan, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä ja sitä todennäköisemmin maksuhäiriömerkintä voidaan välttää.

—

Artikkelin on tuottanut Etua.fi:n asiantuntijatiimi. Artikkeli on yleisluonteinen eikä korvaa henkilökohtaista talous tai oikeudellista neuvontaa.