Etua Oy selvitti, mitkä ammattikunnat hakevat eniten kulutusluottoja, kulutusluottohakemusten keskimääräiset summat ja niiden suuruus verrattuna ammattikunnan palkkaan. Kulutusluottodata on ajalta 1.11.2023-29.2.2024 ja keskittyi kahteenkymmeneen eniten kulutusluottoa hakeneeseen ammattikuntaan.
Sisällysluettelo
- Selvityksen keskeisimmät havainnot
- Näin eläkeläiset ja opiskelijat hakevat kulutusluottoja
- Näihin tarkoituksiin opiskelijat ja eläkeläiset hakevat kulutusluottoja
- Näissä ammateissa haetaan eniten kulutusluottoja
- Näin paljon lähihoitajat hakevat kulutusluottoja muihin ammatteihin verrattuna
- Nämä ammatit hakivat suurimpia kulutusluottoja kk-palkkaansa nähden
- Haetut kulutusluottosummat ammattikunnittain
Selvityksen keskeisimmät havainnot
- Lähihoitajat hakevat ylivoimaisesti eniten kulutusluottoja – monta kertaa enemmän kuin mikään muu ammattikunta listalla. Tämä selittyy osittain sillä, että lähihoitajan ammatti lukeutuu Suomen yleisimpiin. Kuitenkin moniin muihin yleisiin ammatteihin verrattuna lähihoitajat hakevat moninkertaisesti kulutusluottoja.
- Lähihoitajat hakivat yli 20 kertaa enemmän kulutusluottoja kuin opettajat. Ero on varsin iso ottaen huomioon, että vuonna 2020 Suomessa oli 79 800 lähihoitajaa ja pelkästään peruskoulun alaluokkien opettajia 27 200.
- Sairaanhoitajiin verrattuna lähihoitajat hakivat yli neljä kertaa enemmän kulutusluottoja. Vuonna 2020 sairaanhoitajia oli 73 000 ja lähihoitajia 79 800, joskin kulutusluottoa hakeneiden sairaanhoitajien bruttopalkka oli 618 € suurempi kuin lähihoitajien.
- Lastenhoitajiin verrattuna lähihoitajat hakevat yli 9 kertaa enemmän kulutusluottoja, vaikka kulutusluottoja hakevat lastenhoitajat tienasivat keskimäärin yli 500 € kuukaudessa lähihoitajia vähemmän. Vuonna 2020 lähihoitajia (79 800) oli noin puolet enemmän kuin lastenhoitotyöntekijöitä (40 023).
- Kun tarkastellaan ammattikuntia, jotka hakivat suurimpia kulutusluottoja palkkaansa nähden, nousevat esiin terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset ja raskasta fyysistä työtä tekevät pienituloiset työntekijät. Listan kärjessä on laitoshuoltaja, joka hakee keskimäärin 5,14 kertaa kk-palkkansa suuruista kulutusluottoa.
- Pienintä kulutusluottoa kk-palkkaansa nähden hakevat maalarit ja tarjoilijat, joista etenkin tarjoilijan kk-palkka (2 455 €) on varsin vaatimaton. Myös rakennus- ja käsityöalan ammattilaiset hakivat pieniä kulutusluottoja kk-palkkaansa verrattuna.
- Suurimmat haetut keskimääräiset lainasummat korreloivat ammattien palkkojen kanssa. Yrittäjillä, työnjohtajilla, sairaanhoitajilla ja opettajilla olivat selvityksen suurimmat kuukausittaiset bruttotulot ja vertailtavista ammattikunnista he hakivat myös suurimpia kulutusluottosummia.
- Eläkeläiset hakevat enemmän kulutusluottoja kuin yksikään ammattiryhmä, poikkeuksena ainoastaan lähihoitajat ja myyjät. Eläkeläiset hakevat myös poikkeuksellisen suuria kulutusluottoja kuukausituloihinsa nähden, sillä heidän hakemansa lainasumma on keskimäärin yli 5 kertaa heidän kuukausitulojaan suurempi.
- Peräti 15 prosenttia eläkeläisistä hakee kulutusluottoa terveydenhuoltoa varten. Tämä on lähes 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaikkien hakijoiden keskiarvo tässä kategoriassa (5,6 prosenttia).
- Lähes joka neljäs opiskelija (23,60 %) haki kulutusluottoa opiskeluidensa rahoittamista varten.
Näin eläkeläiset ja opiskelijat hakevat kulutusluottoja
| Keskimääräinen haettu kulutusluotto | Keskimääräiset kk-tulot | Lainan suuruus kertaa kk-tulot | |
| Opiskelija | 2 809 € | 1 439 € | 1,95 |
| Eläkeläinen | 9 471 € | 1 858 € | 5,09 |
Eläkeläiset hakevat enemmän kulutusluottoja kuin yksikään ammattiryhmä, poikkeuksena ainoastaan lähihoitajat ja myyjät. Eläkeläiset hakevat myös poikkeuksellisen suuria kulutusluottoja kuukausituloihinsa nähden, sillä heidän hakemansa lainasumma on keskimäärin yli 5 kertaa heidän kuukausitulojaan suurempi. Kulutusluottoja hakevista ammattiryhmistä ainoastaan laitoshoitajat hakivat suurempia kulutusluottoja kk-tuloihinsa nähden.
Opiskelijat hakevat eläkeläisiin ja muihin ammattiryhmiin verrattuna pieniä kulutusluottoja. He hakevat myös huomattavasti pienempiä kulutusluottoja kuukausituloihinsa nähden muihin vertailun ammattiryhmiin verrattuna. Opiskelija hakee keskimäärin noin 2 kertaa kk-tulojensa suuruista kulutusluottoa. Kaikki muut vertailun ryhmät hakevat vähintään kaksi kertaa kk-tulojaan suurempaa kulutusluottoa.
Näihin tarkoituksiin opiskelijat ja eläkeläiset hakevat kulutusluottoja
| Lainan tarkoitus | Eläkeläiset | Opiskelijat |
| Moottoriajoneuvon ostaminen / huoltaminen | 4,30 % | 10,40 % |
| Sisustus/remontti | 11,30 % | 9,30 % |
| Terveydenhuolto | 15,00 % | 4,40 % |
| Opiskelun rahoittaminen | 0,40 % | 23,60 % |
| Lainojen yhdistäminen | 21,80 % | 10,40 % |
Eläkeläiset hakevat kulutusluottoja monista eri syistä. Lainaa hakevista eläkeläisistä joka viides hakee kulutusluottoaan yhdistääkseen useamman lainan yhdeksi. Yksitoista prosenttia eläkeläisistä hakee lainaa remonttia tai sisustamista varten. Tämä kategoria sisältää myös huonekalujen ja elektronisten laitteiden hankinnan.
Peräti 15 prosenttia eläkeläisistä hakee kulutusluottoa terveydenhuoltoa varten. Tämä on lähes 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaikkien hakijoiden keskiarvo tässä kategoriassa (5,6 prosenttia).
Opiskelijat hakevat lainaa useisiin eri käytännön tarpeisiin. Joka kymmenes opiskelija hakee kulutusluottoa joko moottoriajoneuvon ostamista tai sen huoltamista varten. Opiskelijoista 9 prosenttia haki kulutusluottoa remonttia tai sisustamista varten. 10 prosenttia opiskelijoista haki kulutusluottoa yhdistääkseen useamman lainan, luottokorttivelan tai osamaksun yhdeksi lainaksi. Lähes joka neljäs opiskelija (23,60 %) haki kulutusluottoa opiskeluidensa rahoittamista varten.
Näissä ammateissa haetaan eniten kulutusluottoja
| Ammatti | Hakijoiden keskimääräinen bruttopalkka/kk |
| 1. Lähihoitaja | 2 874 € |
| 2. Myyjä | 2 535 € |
| 3. Kokki | 2 780 € |
| 4. Sairaanhoitaja | 3 492 € |
| 5. Siivooja | 2 082 € |
| 6. Laitoshuoltaja | 2 328 € |
| 7. Varastotyöntekijä | 2 585 € |
| 8. Asentaja | 3 302 € |
| 9. Työnjohtaja | 3 988 € |
| 10. Rakennusalan työntekijä | 2 865 € |
| 11. Kirvesmies | 3 263 € |
| 12. Lastenhoitaja | 2 366 € |
| 13. Kuljettaja | 3 279 € |
| 14. Tarjoilija | 2 455 € |
| 15. Maalari | 2 822 € |
| 16. Yrittäjä | 4 435 € |
| 17. Hitsaaja | 3 199 € |
| 18. Ohjaaja | 3 007 € |
| 19. Opettaja | 3 520 € |
| 20. Kiinteistönhoitaja | 2 683 € |
Kaikista ammattikunnista lähihoitajat hakevat ylivoimaisesti eniten kulutusluottoja – monta kertaa enemmän kuin mikään muu ammattikunta listalla. Tämä selittyy osittain sillä, että lähihoitajan ammatti kuuluu Suomen yleisempiin. Myös muut terveysalan ammatit, kuten sairaanhoitajat ja laitoshoitajat, sijoittuivat vertailun kärkikymmenikköön.
Toiseksi eniten kulutusluottoja hakivat myyjät – kuitenkin yli kaksi kertaa vähemmän kuin lähihoitajat. Tämä on huomionarvoista, sillä tilastokeskuksen mukaan myyjät olivat vuonna 2020 Suomen suurin ammattikunta (lähihoitajien ollessa toiseksi suurin).
Vähiten selvityksen ammattikunnista kulutusluottoja hakivat kiinteistönhoitajat ja opettajat. Lähihoitajat hakivat yli 20 kertaa enemmän kulutusluottoja kuin opettajat. Ero on varsin iso ottaen huomioon, että vuonna 2020 Suomessa oli 79 800 lähihoitajaa ja pelkästään peruskoulun alaluokkien opettajia 27 200.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n sopimusasiantuntija Laura Tuominen kommentoi selvityksen tuloksia seuraavasti:
Lähihoitajat tekevät tärkeää ja raskasta työtä, mutta heidän ansionsa eivät aina riitä elämiseen ja he joutuvat nostamaan esimerkiksi asumistukea tai soviteltua päivärahaa. Heidän osaltaan myös hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset tarkoittavat sitä, että heidän toimeentulonsa tulee vaikeutumaan entisestään. Tilanne ajaa muun muassa lähihoitajia turvautumaan myös kulutusluottoihin arjen tilanteissa, kun perusarjen kulujen lisäksi voi ilmetä myös yllättäviä menoja.
Näin paljon lähihoitajat hakevat kulutusluottoja muihin ammatteihin verrattuna
| Ammatti | Lähihoitajien lainahakemusten määrä verrattuna ammattiluokkaan x |
| Myyjä | 2,19 kertaa enemmän |
| Kokki | 3,76 kertaa enemmän |
| Sairaanhoitaja | 4,44 kertaa enemmän |
| Siivooja | 6,34 kertaa enemmän |
| Laitoshuoltaja | 7,03 kertaa enemmän |
| Varastotyöntekijä | 7,89 kertaa enemmän |
| Asentaja | 4,16 kertaa enemmän |
| Työnjohtaja | 8,43 kertaa enemmän |
| Rakennusalan työntekijä | 5,86 kertaa enemmän |
| Kirvesmies | 8,95 kertaa enemmän |
| Lastenhoitaja | 9,49 kertaa enemmän |
| Kuljettaja | 6,81 kertaa enemmän |
| Tarjoilija | 13,06 kertaa enemmän |
| Maalari | 13,06 kertaa enemmän |
| Yrittäjä | 13,77 kertaa enemmän |
| Hitsaaja | 13,97 kertaa enemmän |
| Ohjaaja | 16,12 kertaa enemmän |
| Opettaja | 20,50 kertaa enemmän |
| Kiinteistönhoitaja | 21,29 kertaa enemmän |
Taulukkoa tarkastelemalla huomaa, että lähihoitajat hakevat kulutusluottoa moninkertaisesti muihin ammatteihin verrattuna. Esimerkiksi sairaanhoitajiin verrattuna lähihoitajat hakivat yli neljä kertaa enemmän kulutusluottoja. Vuonna 2020 sairaanhoitajia oli 73 000 ja lähihoitajia 79 800, joskin kulutusluottoa hakeneiden sairaanhoitajien bruttopalkka oli 618 € suurempi kuin lähihoitajien.
Lastenhoitajiin verrattuna lähihoitajat hakevat yli 9 kertaa enemmän kulutusluottoja, vaikka kulutusluottoja hakevat lastenhoitajat tienasivat keskimäärin yli 500 € kuukaudessa lähihoitajia vähemmän. Vuonna 2020 lähihoitajia (79 800) oli noin puolet enemmän kuin lastenhoitotyöntekijöitä (40 023).
Siivoojiin verrattuna lähihoitajat hakevat yli kuusi kertaa enemmän kulutusluottoja. Ero on varsin suuri, sillä vuonna 2020 toimisto- ja laitossiivojia oli 64 009, eli noin 16 000 vähemmän kuin lähihoitajia.
Nämä ammatit hakivat suurimpia kulutusluottoja kk-palkkaansa nähden
| Ammatti | Haettu kulutusluotto kertaa kk-palkka |
| Laitoshuoltaja | 5,14 |
| Kiinteistönhoitaja | 4,81 |
| Varastotyöntekijä | 4,54 |
| Ohjaaja | 4,42 |
| Sairaanhoitaja | 4,39 |
| Lastenhoitaja | 4,36 |
| Myyjä | 4,32 |
| Lähihoitaja | 4,14 |
| Siivooja | 4,14 |
| Asentaja | 4,06 |
| Kuljettaja | 4,05 |
| Opettaja | 4,01 |
| Kokki | 3,99 |
| Hitsaaja | 3,96 |
| Yrittäjä | 3,84 |
| Kirvesmies | 3,83 |
| Työnjohtaja | 3,78 |
| Rakennusalan työntekijä | 3,78 |
| Tarjoilija | 3,38 |
| Maalari | 3,32 |
Kun tarkastellaan ammattikuntia, jotka hakivat suurimpia kulutusluottoja palkkaansa nähden, nousevat esiin terveys- ja sosiaalialan ammattilaiset ja raskasta fyysistä työtä tekevät pienituloiset työntekijät. Listan kärjessä on laitoshuoltaja, joka hakee keskimäärin 5,14 kertaa kk-palkkansa suuruista kulutusluottoa.
Pienintä kulutusluottoa kk-palkkaansa nähden hakevat maalarit ja tarjoilijat, joista etenkin tarjoilijan kk-palkka (2 455 €) on varsin vaatimaton. Myös rakennus- ja käsityöalan ammattilaiset hakivat pieniä kulutusluottoja kk-palkkaansa verrattuna.
Haetut kulutusluottosummat ammattikunnittain
| Ammatti | Keskimääräinen haettavan lainan määrä € | Haetun kulutusluoton määrä verrattuna kk-palkkaan |
| Yrittäjä | 17 044 € | 3,84 |
| Sairaanhoitaja | 15 324 € | 4,39 |
| Työnjohtaja | 15 095 € | 3,78 |
| Opettaja | 14 110 € | 4,01 |
| Asentaja | 13 428 € | 4,06 |
| Ohjaaja | 13 296 € | 4,42 |
| Kuljettaja | 13 275 € | 4,05 |
| Kiinteistönhoitaja | 12 915 € | 4,81 |
| Hitsaaja | 12 661 € | 3,96 |
| Kirvesmies | 12 511 € | 3,83 |
| Laitoshuoltaja | 11 957 € | 5,14 |
| Lähihoitaja | 11 889 € | 4,14 |
| Varastotyöntekijä | 11 740 € | 4,54 |
| Kokki | 11 097 € | 3,99 |
| Myyjä | 10 922 € | 4,32 |
| Rakennusalan työntekijä | 10 793 € | 3,78 |
| Lastenhoitaja | 10 329 € | 4,36 |
| Maalari | 9 371 € | 3,32 |
| Siivooja | 8 632 € | 4,14 |
| Tarjoilija | 8 294 € | 3,38 |
Suurimmat haetut keskimääräiset lainasummat korreloivat ammattien palkkojen kanssa. Yrittäjillä, työnjohtajilla, sairaanhoitajilla ja opettajilla olivat selvityksen suurimmat kuukausittaiset bruttotulot. Pienituloisimmat ammatit hakivat pääsääntöisesti pienempiä kulutusluottoja.
