Tietoa kulutusluotoista

Kulutusluotoilla tarkoitetaan suhteellisen lyhytaikaisia luottoja, jotka on tarkoitettu kulutushyödykkeiden ja palveluiden hankintojen rahoittamiseen. Tällaisia hankintoja ovat tyypillisesti auto, kodinkoneet, huonekalut ja lomamatkat. Alla on esitetty perustietoa vakuudettomista kulutusluotoista, pois lukien pika- ja pienlainat.

Minkälaisia kulutusluottoja on tarjolla?

Tyypillisiä kulutusluottoja ovat pankkien ja rahoitusyhtiöiden myöntämät vakuudelliset ja vakuudettomat kulutusluotot, jotka tavallisesti nostetaan kertaluottona lainanottajan tilille. Kulutusluotoiksi lasketaan myös tililuotot ja luottokorttiluotot, joissa luotto on jatkuvasti luotonottajan käytettävissä ennalta sovitun luottorajan mukaisesti. Suurempiin hankintoihin, kuten esimerkiksi auton hankintaan, käytetään usein osamaksurahoitusta. Osamaksurahoituksessa rahoitetun kohteen omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta, kun lainan viimeinen maksuerä on maksettu.

Kulutusluottoja tarjoavat pankit, rahoitusyhtiöt, luottokorttiyhtiöt, kauppaliikkeet, matkanjärjestäjät ja postimyyntiyritykset. Luottojen määrät ja luottoehdot vaihtelevat suuresti. Vakuudetonta kulutusluottoa myönnetään 50 000 euroon saakka.

Kuinka paljon kulutusluotto maksaa?

Tarjolla olevien vakuudettomien kulutusluottojen ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Kulutusluoton hinta koostuu luotosta perittävästä korosta ja luoton muista kustannuksista. Muita kustannuksia ovat luoton avausmaksu ja kuukausittain perittävä luoton hoitomaksu. Kulutusluotoista perittävät avausmaksut vaihtelevat tyypillisesti 50-350 euron välillä ja lainanhoitomaksut vaihtelevat 2-10 euron välillä kuukaudessa. Kulutusluottojen nimelliskorot ovat tyypillisesti 6-30%.

Kulutusluottojen kustannuksia pystyy parhaiten vertailemaan todellisen vuosikoron avulla. Luoton myöntäjän on ilmoitettava todellinen vuosikorko ennen sopimussuhteen syntymistä. Todellinen vuosikorko ottaa huomioon kulutusluoton nimelliskoron ja luottoon liittyvät kustannukset. Tarjolla olevien kulutusluottojen todelliset vuosikorot vaihtelevat tyypillisesti 7-35% välillä, riippuen luoton myöntäjästä, luoton määrästä ja hakijan antamista tiedoista. Vertailu ja kilpailuttaminen siis kannattaa.

Kenelle kulutusluotto myönnetään?

Lähtökohtana on, että kulutusluoton hakija on täysi-ikäinen, asuu vakituisesti Suomessa ja että hakija on hoitanut aikaisemmat raha-asiansa huolellisesti. Vakuudettoman kulutusluoton myöntäminen edellyttää aina luottopäätöksen tekemistä. Pankit ja rahoitusyhtiöt arvioivat lainapäätöstä tehdessään lainanhakijan kykyä maksaa lainan lyhennykset ja korot. Maksukyvyn kannalta merkittävimmät tekijät ovat säännölliset tulot ja se, että lainanhoitokulujen jälkeen jää rahaa myös muihin kuluihin ja elämiseen.

Lainan hakijan velvollisuutena on kertoa oikeat tiedot tuloistaan, menoistaan ja olemassa olevista veloistaan. Laskelmaan pitää huomioida mukaan myös jo aikaisemmin otettujen luottojen hoitokulut.

Takaisinmaksukykyä voi itse arvioida seuraavasti. Nettotuloista (palkasta käteen jäävä osuus) vähennetään:

– säännölliset toistuvaismenot

– nykyiset lainanhoitomenot (omassa pankissa, muissa pankeissa, luottokorttiluotot, osamaksusopimukset)

– muut kulutusmenot (ruoka, vaatetus, lasten menot, työmatkat, vakuutusmaksut, terveydenhoito, lehti-ja puhelinmaksut jne.)

= Jäljelle jäävä osa on asiakkaan maksukyky kuukaudessa uuden luoton hoitamiseen. Tätä arvioitaessa kannattaa ottaa huomioon joustovara yllättäviä menoja varten.

Miten vältän ylivelkaantumisen?

Kaksi hyvää pääperiaatetta ovat:

1. Kuukausitulojen tulee aina olla suuremmat, kuin kuukausittaiset menot. Yllättäviä menoja ilmaantuu silloin tällöin ja niitä varten on hyvä olla maksuvarapuskuri.

2. Uudella lainalla ei tule maksaa vanhan lainan hoitokuluja. Mikäli sinulle on kertynyt useampi kulutusluotto, kannattaa harkita luottojen yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Voit lukea luottojen yhdistämisestä täältä.

Maksuvaikeuksien ilmetessä on heti otettava yhteys velkojaan. Velkojan kanssa kannattaa neuvotella vapaaehtoisesta maksujärjestelystä. Pankit ja rahoitusyhtiöt pitävät vapaaehtoista järjestelyä aina ensisijaisena ennen oikeudelliseen perintään ryhtymistä. Sekä velkojan että velallisen intressissä on saada sopimalla paras ratkaisu.

Jos velkojen takaisinmaksu ei onnistu vapaaehtoisesta järjestelystä huolimatta, velkoja siirtää perinnän perimistoimistolle. Jos perintä ei onnistu, maksamaton velka viedään käräjäoikeuteen, ja tuomion perusteella velka voidaan periä ulosoton kautta.

Jouduttuaan maksuvaikeuksiin, velallisella on käytettävissään siis vapaaehtoisia ja lakisääteisiä keinoja järjestellä luottojaan ja saada sovittua oman maksukykynsä mukainen maksuohjelma. Tällaiseen järjestelylainaan voi tietyin edellytyksin saada Takuu-Säätiön takauksen. Myös kunnilla on lain mukainen velvollisuus järjestää asukkailleen maksutonta talous- ja velkaneuvontaa, esimerkiksi Helsingin kaupungin velkaneuvonta. Velkaneuvontaa antavat myös seurakunnat ja eri järjestöt.

Jäikö jokin epäselväksi?

Mikäli haluat tietää vielä lisää, lue vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin osiostamme FAQ tai ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Autamme sinua mielellämme.