Bruttopalkka on työntekijän palkka, josta ei ole vähennetty veroja eikä muita lakisääteisiä maksuja. Yleensä työstä ilmoitettava palkka esitetään bruttona. Nettopalkka tarkoittaa työntekijän käteen jäävää palkkaa.
Verojen perusteena oleva bruttopalkka voi sisältää etuuksia, kuten lounas-, puhelin-, asunto- tai autoedun.
Palkansaaja voi myös saada etuja ja korvauksia, joista ei tarvitse maksaa veroa. Näitä verovapaita korvauksia ovat muun muassa kilometrikorvaukset sekä kotimaan ja ulkomaan päivärahat.
Bruttopalkka vähennykset
Työnantaja vähentää bruttopalkasta työntekijän osuuden työeläkevakuutus-, sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksusta. Lisäksi bruttopalkasta vähennetään verokortin ennakkoveroprosenttiin sisälletyt osuudet ansiotulon valtio-, kunnallis-, kirkollis- ja Yle-verosta.
Työstä saatavasta bruttopalkasta vähennetään
- valtion tulovero (pienistä tuloista ei peritä valtion tuloveroa)
- kunnallisvero
- kirkollisvero (evankelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat)
- Yle-vero
- työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksu
- sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu sekä
- sairausvakuutuksen päivärahamaksu.
Eläketulo on verotuksessa ansiotuloa, kuten palkka- ja yrittäjätulotkin.
Eläketuloista vähennetään
- valtion tulovero
- kunnallisvero
- kirkollisvero (evankelis-luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvat)
- Yle-vero sekä
- sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu.
Kunnallisverotuksen eläketulo- ja perusvähennyksen vuoksi pienistä eläkkeistä ei mene veroa. Eläketuloista ei makseta työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua eikä sairausvakuutuksen päivärahamaksua.
Miten nettopalkka lasketaan bruttopalkasta
Nettopalkka on työntekijän tilille maksettava summa. Nettopalkka saadaan, kun vähennetään bruttopalkasta verot ja muut lakisääteiset maksut. Veroihin vaikuttaa esimerkiksi asuinpaikkakunta, kirkkoon kuuluminen ja lasten lukumäärä.
Riippuen veroprosentista nettotulon ja bruttotulon välillä voi olla suuriakin eroja. Suomessa on käytössä progressiivinen verotus, jolloin veroprosentti nousee tulojen kasvaessa.
Oman veroprosentin voi käydä laskemassa vero.fin laskurista. Laskuri on kuitenkin suuntaa antava. Palkasta käteen jäävää summaa laskettaessa täytyisi muistaa, että työnantaja lisää laskurin laskemaan veroprosenttiin vielä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun.
Vähennykset verotuksessa voivat pienentää maksettavan veron määrää. Verohallinto tekee osan vähennyksistä automaattisesti. Tiettyjä vähennyksiä, esimerkiksi kotitalousvähennyksiä, täytyy pyytää itse.
Veroprosentin tarkistus kannattaa
Veroprosentti määräytyy koko vuoden tulojen ja vähennysten perusteella. Verokortissa on veroprosentti sekä tuloraja, johon asti ennakonpidätys on tämän prosentin suuruinen. Tulon ylittävältä osalta toimitetaan ennakonpidätys verokorttiin merkityn lisäprosentin mukaan.
Oma vuosituloraja on hyvä tarkistaa erityisesti silloin, jos omissa palkkatuloissa tai tuloista tehtävissä vähennyksissä on selkeä muutos. Näin välttyy liialta verojen maksulta tai lisäprosentin mukaiselta ennakonpidätykseltä.
Verohallinnon OmaVero-palvelussa voi tarkistaa tulorajansa ja muuttaa veroprosenttia. Verokortin tekoa varten kannattaa etukäteen selvittää:
- vuoden alusta kertyneet tulot ja verot
- arvio koko vuoden tuloista
- tiedot mahdollisista vähennyksistä, esimerkiksi matkakuluista ja kotitalousvähennyksestä,
Verokortin voi tehdä myös puhelinpalvelussa tai verotoimistossa.
Etua.fi:n tavoitteena on helpottaa kuluttajan arkipäivää kodin raha-asioissa. Palvelussa voi vertailla kulutusluottoja, remonttilainoja, matkalainaa, lainaa ilman vakuuksia tai asuntolainaa. Tutustu Etuan palveluihin täältä
Lähteet: Veronmaksajat.fi, vero.fi
