Suomalaiset ovat mökkikansaa pitää edelleen paikkansa. Kiinteistövälittäjien mukaan kesämökkien kysyntä on nyt edellisiä vuosia vilkkaampaa. Myös pankit ovat kertoneet kesämökkilainojen kysynnän olevan viime vuotta suurempaa. Suomalaisten into mökkeilyyn ei ole siis laantunut.
Entistä isompi kesämökki kohtuullisen matkan päästä
Suomalainen toivoo kesämökiltä aiempaa suurempaa kokoa kohtuullisen matkan päästä asuinpaikasta. Tämä ilmenee Tilastokeskuksen uusimmasta mökkikatsauksesta.
Uudet kesämökit ovat vuosi vuodelta suurempia. 2010–luvulla rakennettujen vapaa-ajan asuntojen keskimääräinen pinta-ala oli 71 neliötä, kun vuosina 2000–2009 rakennettujen kesämökkien pinta-ala oli 65 neliötä.
Suurin osa suomalaisista kesämökeistä on kuitenkin pieniä. Kaikkien kesämökkien keskikoko oli 49 neliötä vuonna 2019.
Vaikka kesämökkien koot ovat kasvaneet, suomalaiset eivät kaipaa luksusasioita mökiltä. Tie perille, oma ranta ja sähkö ovat monen mielestä ne tärkeimmät asiat vapaa-ajan asunnossa.
Kesämökki sijaitsee yleensä lähellä kotia. Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä on 92 kilometriä. Pisimmät mökkimatkat ovat uusimaalaisilla, joiden mökkimatka on keskimäärin 170 kilometriä.
Myös nuoret ovat innostuneet mökkeilystä
Kaikkien mökinomistajien keski-ikä vuonna 2019 oli 63 vuotta. Tyypillinen kesämökin ostaja on keskellä työuraansa
eli 40–44 -vuotias.
Nyt mökkeily on alkanut kiinnostaa nuoria. Omakotiliiton kyselyn mukaan nuorilla 18−34-vuotiailla ja kaupungissa asuvilla innokkuus mökkeilyyn kasvaa. Heistä lähes joka kolmas näkee viettävänsä tulevaisuudessa nykyistä enemmän aikaa mökillä.
Luonnossa oleminen on suurin syy mökkeilyyn, mutta moni kaipaa mökille myös hektisen arjen vastapainoksi. Mökkiaskareista, kuten kasvisten viljelystä, puutöistä ja maalaamisesta, pitää yli puolet vastaajista. Lisäksi moni ajattelee jatkossa tekevänsä etätöitä mökiltä käsin.
Suomessa on puolisen miljoonaa kesämökkiä
Vuoden 2019 lopussa oli Suomessa 511 900 kesämökkiä. Mökkivaltaisin kunta oli Kuopio, ja seuraavaksi eniten kesämökkejä oli Mikkelissä, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa.
Tihein mökkiasutus oli Kustavissa, Kaskisissa ja Naantalissa. Kunnista vähiten mökkejä pinta-alaan suhteutettuna oli Kauniaisissa, Savukoskella, Enontekiöllä ja Utsjoella.
Kunnan mökkitiheyttä voidaan kuvata myös vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään. Tällöin mökkirikkaimpiin kuntiin nousevat väestömäärältään suhteellisen pienet paikkakunnat, joissa on paljon kesämökkejä. Tällaisia mökkimäärältään suuria kuntia olivat mm. Parainen, Mäntyharju, Kemiönsaari ja Pälkäne.
Kalleimmat kesämökit sijaitsevat Uudellamaalla
Mistä sitten löytää halvan kesämökin? Kesämökkien hinnat vaihtelevat alueittain aivan kuin asuntojen hinnat. Esimerkiksi Kainuusta saa tasokkaita kesämökkejä 100 000 eurolla, kun Pirkanmaalta tai Etelä-Suomen suosituilta rannikkoalueilta on vaikea saada rantatonttia sillä hinnalla.
Uudellamaalla tammi-maaliskuussa vapaa-ajan asunnon keskihinta oli 145 000 euroa ja Varsinais-Suomessa 137 000 euroa. Pirkanmaalla mökin sai keskimäärin noin 86 000 eurolla, kun taas Etelä-Savossa mökin hinta oli noin 106 000 euroa.
Eniten tällä hetkellä kysytään 50 000–150 000 euroa maksavia kesämökkejä. Jopa 80 prosenttia kysynnästä kohdistuu tämän hintaluokan mökkeihin ja omakotitaloihin. Kesämökkien kysynnän ollessa vilkasta, myös kuivan maan vapaa-ajan asunnot ovat aiempaa kysytympiä.
Haaveiletko kesämökistä, mutta rahoitus puuttuu. Lue tästä mikä laina kesämökkiin.
Entä aiotko remontoida vapaa-ajan asuntoa? Lue, mistä edullisin remonttilaina löytyy.
Lähteet: Tilastokeskus, Omakotiliitto, Sp-kodit
